Pakkasta keuhkoissa

Sitä on päästy nautiskelemaan pakkasista jo ihan etelää myöten. Itse en anna pakkasten liiemmin häiritä menoani, mutta myönnettävä on, että kun pakkasta on yli 20 astetta, loppuvat ne ulkotreenit minultakin. Todellisuudessa jo huomattavasti maltillisempikin pakkanen aiheuttaa keuhkoissani ikäviä tuntemuksia, mutta suoriudun kyllä juoksu- ja pyörälenkeistäni, joskus paremmin, joskus heikommin.

Kuten olen varmasti aikaisemminkin kertonut, olen ihan pikkutytöstä lähtien sairastanut astmaa. Käytännössä se ei vaikuta elämääni juurikaan ja lääkitystäkin käytän vain flunssan aikana. Mutta kun juoksen tai pyöräilen yli kymmenen asteen pakkasessa, huomaan kyllä, että keuhkoni eivät aina toimi normaalisti.

Jos hengästyn liikaa, hengitystiet supistuvat niin, etten pysty hengittämään kuin hyvin pinnallisesti ja silloin kone kyllä hyytyy melko nopeasti. Ja toisinaan, vaikka itse lenkin aikana keuhkoni olisivatkin toimineet normaalisti, tapahtuu keuhkoputkien supistuminen siinä vaiheessa, kun siirryn pakkasesta takaisin huoneenlämpöön. Siinä sitä sitten odotellaan tovi, että pystyy taas hengittelemään normaalisti. Aina se vähän säikäyttää, mutta enpä muista, että tämän vuoksi olisi koskaan tarvinut käyttää avaavia lääkkeitä.

Eilen, kun juoksu ei kulkenut sitten yhtään, minä mietiskelin, että minkähänlaista hengittäminen olisi jos keuhkot olisivat terveet? Että onkohan minun normaalini kovastikin erilaista kuin terveen ihmisen normaali? Tuleeko terveelläkin ihmisellä pakkasessa urheillessa sellainen olo, ettei ihan kunnolla saa henkeä? Sattuuko pakkanen terveen keuhkoihin? Kertokaapa te, oi normaalit.

 

 

Kommentit

kommenttia

1 kommentti

  1. Heidi says: Vastaa

    Kyllä minulla ainaki sattuu, vaikka ei astmaa olekaan. Ei paljo suun kautta pysty suoraan kylmää ilmaa hengittelemään, ku ei meinaa henki kulkea..